Minä (Pirttihirmu) sain kuin tilauksesta muutaman ylimääräisen vapaapäivän, ja auringon houkuttelemana tartuin lapioon ja aloin laittaa pihaa uuteen uskoon. Ukkoseni liittyi seuraani eilen, kun omilta töiltään ehti.
Normaalistihan en mikään varsinainen pirttihirmu ole, mutta lapionvarressa heiluessani tunsin kyllä lempinimen ansainneeni. Tuskastuin työn raskauteen, ja myös ilmaisin sen ääneen. En ymmärtänyt äänenkäyttöni voimakkuutta, ja mieheni joutuikin tästä huomauttamaan. "Meillä on naapureitakin", hän totesi. Otin huomautuksen henkilökohtaisena loukkauksena, ja aloitin mökötyksen.
Mökötyksen ja kiukun voimalla saimme kuin saimmekin takapihan kukkapenkit lähes kokonaan valmiiksi. Toinen kissamme (tunnetaan myös lempinimellä Isopää) tuli tarkastamaan työn jäljen, ja ilmeisesti kukkapenkki sai hänen hyväksyntänsä. Ainakin se kelpasi auringonottopaikaksi, ja mauku jäikin kukkapenkkiin köllöttelemään joksikin aikaa. Onnistunut päivä kaiken kaikkiaan pienestä kiukuttelusta huolimatta, mutta sehän on meidän pirttihirmujen tehtävä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti